Ulkomaalaiskiintiöihin muutoksia 

Suomen Koripalloliiton liittohallitus on Helsingissä 18.4. pitämässään kokouksessa muuttanut koripallosarjojen ulkomaalaispelaajien kiintiöitä. Muutos merkitsee miesten ja naisten mestaruussarjojen osalta paluuta yhden FIBAn sääntöjen mukaisen kauden jälkeen edellisvuoden käytäntöön. Uudet säännöt astuvat voimaan seuraavan kilpailuvuoden alusta eli 1.7.2001 ja ne ovat voimassa toistaiseksi.  

Miesten SM-Koriksessa saa tulevalla pelikaudella (2001-02) pelata kaksi vahvistusta Euroopan Unionin (EU) ja Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolelta. Naisten SM-sarjassa saa jatkossa pelata ainoastaan yksi EU- ja ETA-alueen ulkopuolinen pelaaja. EU/ETA maista tulevien pelaajien määrää ei voida rajata, koska heidän oikeuteen harrastaa vapaasti ammattiaan (pelata koripalloa) ei voida puuttua.  

Miesten I-divisioonassa kaudella 2001-02 saa pelata vain yksi EU- ja ETA-maiden ulkopuolinen kansalainen ja naisten I divisioonassa vain EU- ja ETA-maista tulevia pelureita. Karsittaessa sarjapaikoista noudatetaan alemman sarjatason käytäntöjä. Alemmissa sarjoissa rajoituksia ei ole ja nuorten sm-sarjoissa noudatetaan 1 EU/ETA alueen pelaajan rajoitusta (Suomessa asuvien ulkomaalaisten osalta KELA-kortin haltijat lasketaan kotimaisiksi).  

Käytännössä päätös rajaa esimerkiksi liettualais-, venäläis- ja jugoslavialaispelaajat pois tänä vuonna sovelletun laajennetun EU/ETA (jossa oli mukana Euroopan alueen FIBA jäsenmaat). Tällä hetkellä on vielä epäselvää, mikä on viime vuonna täällä pelanneiden, nyt pois suljettujen Eurooppalaisten maiden pelaajien asema. Saattaa nimittäin olla, ettei heidänkään osallistumisoikeutta voida rajata. 

 Lievä muutos

SM-sarjan osalta päätös on erittäin lievä rajoitus ajateltaessa tämän vuoden sarjaa, sillä vain Hongassa (2 pelaajaa) ja Vilppaassa (1 pelaaja) pelasi uuden tiukemman rajoituksen tarkoittamia pelaajia koko kauden.

LrNMKY:ssä pelasi liettualaispelaaja joulutauon jälkeiset ottelut (ja karsintasarjan), KTP:n liettualainen vain neljä peliä. Huiman slovakkipelintekijä ehti olla mukana 11 ottelua ja Nokian, entisen Jugoslavian alueelta tullut pelaaja, pelasi 6 ottelua. Sen sijaan Kouvojen ei-kenkit pelasivat EU-passilla.

Team Componentan kokoonpanoonkaan säännöksellä ei myöskään olisi ollut käytännössä vaikutusta, sillä vain loppukevään 6 ottelussa (Feggins, Serksnas, Murray) ja alkusyksyn 5 ottelussa (Feggins, Kulakov, Rytzhov) joukkueessa oli uudet tiukemmat säädökset ylittävä ulkomaalaismiehitys. Tässä yhteydessä on muistettava, että Lill ja Pyvi ovat pelanneet sm-sarjassa Suomalaisina jo aiempina vuosina, esimerkiksi ToPossa ennen Componentan kauttaan. 

Componentan naisten joukkueeseen päätös koskee siltä osin, että olemassa lienee ollut päätös pitää sekä joukkueessa kahdella edellisellä kaudella pelannut (iso) Loreta Galdikiene että viime kaudelta tuttu (pikku) Loreta Stanceviciene. Viime talvelta joukkueella on hyviä kokemusta pelaamisesta yhdellä vahvistuksella pikku-Loretan loukkaantumisen ajalta, sillä tappiosarake ei saanut merkintöjä niistäkään otteluista. Kokonaan toinen kysymys on tietysti pärjääminen yleensä sarjatason kovenemisesta johtuen. Nousijajoukkueen osa ei tule olemaan helppo.  

Kannattiko tällaiset tiukennetut rajat sitten määritellä? Kysymys on vähintäänkin aiheellinen. Periaatteessa olisi suomalaisen koripalloilun kannalta hyvä suuntaus yrittää suosia suomalaista ja panostaa nuoriin pelaajiin. Kokonaan toinen asia on se, saavutetaanko tällaisilla rajoituksilla mitään. Maailma kun ei ole enää pelkästään musta-valkoinen, eikä yhtä totuutta myöskään koripalloilun seuratoiminnassa. Vahvistusten hankkimisen lähtökohdat ovat aina yksilölliset. 

Paras lopputulos saataisiin tietysti kieltämällä kaikki EU/ETA ulkopuoliset pelaajat. Lopettamalla mielettömäksi kiihtynyt jenkkien lennättäminen vapautuisi peliaikaa keskimäärin yli 70 minuuttia/sm-sarjajoukkue. Ehdotuksia moisesta ei ole kuulunut, eikä tultane kuulemaankaan.

Joka tapauksessa pelaajia on aina enemmän kuin pelipaikkoja. Ja aina tulee olemaan tyyppejä, jotka ripustavat tossut naulaan sillä tekosyyllä, että peliaikaa ei tippunut. KTP:n mestaruusvuosina joukkue pelasi käytännössä 5-6 pelaajalla (ja junnut istu penkillä), vaikka rajoitus oli vielä tiukempi kuin tuleva. Tällä kaudella Korihaiden joukkueessa vain kuusi pelaaja pelasi yli 10 minuutin keskiarvolla. Componentan Rytzhov, Serksnas ja Kulakov pelasivat selvästi vähemmän kuin kotimainen runkonelikko.

Näistä esimerkeistä käy ilmi, että mikäli kotimaiset pelaajat eivät valmentajan mielestä ansaitse minuutteja, niitä ei myöskään anneta ja toisaalta jos ansaitsevat, saavat he sitä ulkomaalaisten määrästä riippumatta. Valmentajalla on asiassa valta ja vastuu.  Kun pelataan voitosta, sosiaaliminuutteja ei tunneta.

Jos ja kun kotimaisia pelaajia halutaan kehittää, parhaat vaikutukset saataisiin aikaan kehittämällä nuorten sarjoja ja palauttamalla kehityspelaajasääntö. 20-22 vuotiaiden tyttöjen ja poikien sarjoja pitäisi saada kehitettyä siten, että A-juniorisarjasta ei tiputtaisi tyhjän päälle, vaan yhä laajempi joukko voisi jatkaa ikäluokkansa huippupelejä.  Kehityspelaajasäännöllä saataisiin paremmin peliaikaa sellaisille sm-sarjan penkkiä kuluttaville junnuille, joilla ei ole pelipaikkaa ikäluokkien sm-tasolla.

[etusivu] [pelaajat] [uutiset] [tilastot] [ottelut 00-01] [linkit] [fan club] [yhteistyössä].