Johtajuuskriisi

Seppo Väli-Klemelä ehti toimia divarista lähtien Team Componentan (ensin Högfors Team) managerina ja lopulta myös samanaikaisesti sekä joukkueenjohtajana että managerina. Karkkilalainen huippukoripallo henkilöityi vuosien myötä Seppoon ja kulki hänen johdollaan nousevaa kurssia. Vähitellen nousuhuuma haihtui ja alkoi arki. Väki esikunnassa alkoi harvenemaan ja viime keväänä kulisseissa käyty vääntö joukkueen valmentajasta saattoi olla se lopullinen murtuma, joka sai rivit hajalleen. Tilanne kärjistyi lopulta ennen joulua Väli-Klemelän ja taustayhtiön toimitusjohtajan Heikki Rinteen Högfors Basketin hallitukselle esittämään pyyntöön ”tehtävien uudelleen arvioinnista”. Kuorma oli käynyt liian raskaaksi. 

Uuden vuoden alkajaisiksi Seppo ja Heikki vapautettiin tehtävistään. Ja joulukuun alusta alkaneen tappioputken saatua jatkoa heikkeni myös Heinon asema joukkueen valmentajana ratkaisevasti. Näin joukkueen kolmesta johtohahmosta kaksi oli sivussa ja kolmannenkin asema heikko ja heikkeni heikkenemistään. Joukkue ilman johtoa ajelehti tappiosta toiseen.

Tungosta maineensa menettäneen joukkueen peräsimeen ei ilmeisesti suuremmin ollut, sillä uusia julkisia nimityksiä ei kevään aikana tehty. Managerin tehtäviä joukkueessa ei hoitanut edes nimellisestikään kukaan, joukkueenjohtajana toimi loppukauden Kai Jarila ja Högfors Basketin toimitusjohtajana Markku Virtanen. Ensisijainen tehtävä molemmilla oli olemassa olevien sitoumusten täyttäminen ja vasta toissijaisesti, talouden niin salliessa, lisäsatsaukset joukkueeseen.

Heino Lill hoiti valmennustehtäviään lähes kauden loppuun. Vasta naisten nousun varmistuttua Teijo Nykvist, nousijajoukkueen valmentaja ja edellisen kauden miesjoukkueen kakkonen, tuli remmiin ja Heino jäi taka-alalle. Kahdessa viimeisessä ottelussa hän ei ollut enää edes vaihtopenkillä. Näin Heinon työ Karkkilassa jäi yhteen kauteen, vaikka alusta asti pontimena hänen tekemisessään oli joukkueen rakentaminen pidemmällä tähtäimellä. Jälkikäteen ajatellen tehtävä oli mission impossible.

”Näin pieni kylä ei voi rakentaa pitkällä tähtäimellä ostopelaajien varaan, vaan omia poikia on saatava jatkuvasti mukaan edustusjoukkueeseen.” Näin sanoi Heino useassa yhteydessä ja on sanomassaan myös aivan oikeassa. Vuosikerroista ja pelaajatyypeistä riippuen pyrkiminen 50-80%:n omavaraisuuteen saattaisi olla realistinen ja kestävä lähtökohta. Tavoittelemisen arvoinen se ainakin on, mutta tähän laskuun vaikuttaa tietysti myös joukkueen vaihtuvuus.

Ensi kauden nimet ja etenkin päävalmentajan nimi, ovat luonnollisesti kevään kiinnostavimmat uutiset. Karkkilassa asuu vain muutama ajateltavissa oleva valmentaja ja heidänkin joukko on yhtä pienempi, kun Teijo jatkaa naisten valmentajana. 

Näihin nimityksiin liittyy myös eräs keskeisimmistä kysymyksistä, joka johti karkkilalaisen mieskoripalloilun ongelmiin kuluvalla kaudella. Kysymys on tehtävänjaosta ja päätösvallasta valmentajan, joukkueenjohtajan, toimitusjohtajan ja managerin kesken. Mukaan voisi myös vetää hallituksen koostumuksen ja roolin. Kysymys on myös siitä, miten saadaan se suuri vapaaehtoisjoukko, joka on välttämätön toiminnan pyörittämiseen, pidettyä aktiivisena ja innostuneena. Joukko ilman selkeitä suunnitelmia ja pätevää johtoa ei toimi, mutta hyvätkään johtajat eivät  pysty hoitamaan tätä hommaa yksinään.

Entäs nyt? Miten tästä eteenpäin? Juna on raiteillaan ja kulkee eteenpäin. Päätöksentekojärjestelmä toimii: Högfors Basket Ab:n välitilinpäätös tehdään maaliskuun lopussa, yhtiökokous nimittää hallituksen, joka puolestaan toimitusjohtajan …

[etusivu] [pelaajat] [uutiset] [tilastot] [ottelut 00-01] [linkit] [fan club] [yhteistyössä].